WP_20140519_022.jpg

© CATHKINSPA

Kuljen keskellä ihmis paljoutta ja aistin asioita,

anteeksianto on puhutellut minua,

yö toisensa perään näen unen, pimeän metsän,

enkä tunnu löytävän ulospääsyä,ei sarastavaa päivää.

Etsin avainta anteeksiantoon,pyydän ja rukoilen apua,

kuinka saisin tämän Jaakobin painin vietyä voittoon.

Anteeksi antaminen on helppo sanana,

mutta unohtaminen on lähes mahdotonta.

Unohtamiseen tarvitaan aimo annos lähimmäisen rakkautta.

Kykyä huomata että tekee itsekin virheitä

ja toivoisi anteeksi saavansa.

Siispä täytyy löytää asian opetus,

seitsemän kertaa seitsemän kertaa seitsemän,

me erheitä teemme,loukkaamme tietämättäkin toista.

Mitä tämä on minulle opettanut:

olen lopultakin oppinut kuulemaan vienon koputuksen

ja avaamaan oven enkelille,kun hänet on lähetetty luokseni.WP_20140519_022.jpg