heinäkuu 2014 125.jpg

© CATHKINSPA

Joku tiesi kertoa surun mitan minulle tarkalleen.

katsoi asiakseen sanoa,että olen jo sen mitan ylittänyt,

suren siis suruani luvattomasti,

kenties edesvastuuttomasti,

etten liene oikea tuhlari,

hulttio kun vielä kyynelen pirautan.

Mimmonenkas se mitta oikein onkaan,

kuka on oikea sen mitan vahvistamaan,

ei sitä ole eu direktiiveissä.

Jos kaipaan kauniisti,kuten kaunista voi vain kaivata,

puhtaasti äitinä.

Mutta maailma hyväksyy vihan ja katkeruuden,

elokuva tellisuus niillä miljoonia takoo,

ikäänkuin kadehtii onnellisten muistojen täyttämää kaipausta.

Jos elämä on ollut tavallinen,melkein,on kuin ei olisi oikeutta surra,

vaikka suru on niin monimuotoinen ja henkilökohtainen.