Veden alla.jpg

© CATHKINSPA

Ilma on ympärilläni

ohutta ja puhdasta

antaen katseeni kierrellä vapaasti

Vesi on ympärilläni kirkasta

niin,että voin nähdä merenpohjan aarteet.

Pimeys laskeutuu varoittamatta,

täysin läpikuultamaton,

peittäen katseeltani kaiken mihin se voisi kiinnittyä.

Pimeyden myötä äänettömyys ympärilläni

käy raskaaksi ja läpäisemättömäksi,

estäen minua noudattamasta ohjeita,

koska en niitä enää kuule.

Kaikki voi näyttää olevan ennallaan,

kuitenkin sisimmässäni vajoan,

sulkeudun ja pohjassa olen kuin merirosvojen aarrearkku.

Täynnä aarteita,elämän kultahippuja.

Kenenkään niitä näkemättä.