lokit.jpgcopywright Cathkinspa

Jos pysyisi kotona,ei tulisi paha mieli.Vaikka en olekaan perusmielenpahoittaja...

Sinänsä ihan kiva päivä,askartelutarvikkeita haettu ja sade ei kastellut..

Mutta metroasemat ovat kohdallani olleet,kuin myös metrovaunut sellaisia paikkoja,joissa en viihdy.En tunne mitään semmoista torikauhua,vaan en viihdy avohoito paikoissa.

Aina,siis aina joku huutelija on liitelemässä paikalle ja mua pikkasen ahdistaa avohoitopotilaat asemilla huutelemassa,surullista,vaikkei lienekään minun onkelmani,mutta miksi kukaan ei pidä huolta heistä,miksi lääkitykset eivät ole kohdillaan,miksi pikkupirut saavat mellastaa heidän olkapäällään ja ajatuksissa.

Tänään oli nuori nainen,kauniskin ,kiharat hiukset,ihan siisti..ja...ja kirosi kuin sanonnan mukainen "turjan lappalainen",niin rumasti ja paljon .Minua riipaisi sydämestä,mitä hänen äitinsä tuntee kun lapsi on noin sairas,peeveleitä,näkymättömiä koko legioona,joille hän huusi.Olivat varmasti täysin todellisia hänen maailmassaan,me kaikki muut matkustajat emme olleet siellä paikassa henkisesti,missä hän oli niin ahtaalla.

Tunnen siis suurta myötätuntoista murhetta,vaikkakaan en ylipääsemätöntä,hänen läheisiään kohtaan.

Kuinka voisikaan olla äitinsä onnellinen jos tietäisi ,että lapsensa..tyttölapsensa asiat vielä korjaantuisivat...