007.JPGc Cathkinspa

 

Eilen illalla lopultakin avasin esikoiseni askartelu boksin,se on sellainen ystävällisen näköinen pieni leppäkerttu somisteinen matkalaukku.

Onhan se ollut jo yli kaksi vuotta käyttämättömänä.Ensin se tuli minun kotiini,tyttäreni kuoleman jälkeen ja annoin sen olla hyllyllä,semmosella valoisalla ikkunahyllyllä,sitten se kulkeutui kuopukseni luo,koska hänellä oli joku aatos askartelusta ja nyt se löysi tiensä taas äidille.

Ihan pikapikaa vilkaisin kun toin sen kotiin,ihan vaan vähän samalla itkaisin.Mutta eilen illalla sitten avasin sen kokonaan ja aloin läpi käydä sen sisältöä,tyttöseni energia jälki tuntui hyppysissäni ja herkisti mieltä,lopulta käteeni osui 10 kunta kirjekuorta,joissa oli hänen viimeisenä jouluna tekemät korttiset: Iloista Joulua,Rauhallista Joulua ,Hyvää Joulua...siihen murtui minun tyyneyteni.Kaikki ,niin kaikki siinä kertoi hänestä,hänen tapansa valita papereita,syvällisen miettiliään näköisenä,kaikki oli niinkuin tarkkaan harkittua.

Hitsit että itkettikin,mä olisin halunnut, että se olisikin ollut isompi boxi,niin olisin enemmän saanut käännellä hänen valitsemiaan papereita,osasta oli leikattu kulmaa tai sydämen kuva....sydämellisesti.

Nyt boxi saa tuttavallisesti olla lähellä minun askartelu kaaostani,kaaosta siksi,kun sälää ei raski heittää pois ,siinä niiden on hyvä totutella toisiinsa.