Luopuminenhan alkaa jo äidin kohdussa,selvemmin syntymässä,täytyy syntyä kipua tuntien turvaisasta äidin kohdusta,jonne on siihen saakka vain voinut aistia ympäristöään,jalkapallokenttä on siellä aika pieni,syntymän jälkeen kohdunaikainen täysylläpito jo muuttaa muutoaan,joutuu itsekin osallistumaan,vaikkapa imemällä rintaa saadakseen maitoa.

Kirkkaat valot ja kätilön kokeneiden käsien kosketus,lapsiveden painottoman olotilan jälkeen saa varmaankin vahvemmankin rääkäisemään.

Tätäkö tämä on,kunnes uusi olotila kietoutuu ympärille jokapäiväisesti.

Ja näin yksi asia toisensa perään elämässä ,tulee kohti koskettaen, jättää jälkensä ja jää taakse.

Elämän kiertokulun TOP 5 ehdoton ykkönen on syntymä.