Ihan huomaamatta,vaikka olisikin ajatellut toteuttavansa yhtä sun toista,niin jääkin siihen yhteen ja toista vaille.Minä esimerkiksi olin ajatellut valokuvien sijaan askarrella jokaiselle jutulle/runolle oman kortin..kortteja kyllä olen tehnyt,mutta en olekaan saanut liitettyä niitä juttuihin.

Nääs kortin tekeminenkin on meikäläisen näkökulmasta tosi työtä,haastavaa ja ihanaa,sitten kun ne ovat valmiit.Jos niitä voisi lukea,siis ne ajatukset minkä siivittäminä ne ovat syntyneet,kyllä siinä olisi tarina poikineen,ne eivät olekaan leipääntyneen kirjoituksia,vaan ne ovat tavallaan täynnä prosesseja.

Minusta ei taida koskaan tulla " leipäkortin" tekijä,kyllä silloin jäisi leipä saamatta,sen verran ne vievät myös aikaa,kuten läheinen minule huomautti tuossa,kesälläkös se oli:"en ole ennen nähnyt suurennuslasia ja pinsettejä kortinteossa".

Vaan mitäpä tuosta,siinä kun puut puhkesivat puhumaan menee muidenkin kuvien sanomat :)

Vielä minä sellaistakin teen,kudon ajatuksia sukkiin.Sellaiseen ei pysty joku kone,ajatuksia mukaan kutomaan :)

Urakkana oliskin nyt lopulta toteuttaa runoistani itse tehty kirja,itse askarrelluin kuvin,toivon saavani sen valmiiksi tässä elämässä,ei tarvitse sitten uudestaan kaikkea alkaa alusta.

On tullut luvattua jo heikkoina hetkinä syntyä jonnekin muuhun kuin korttien pariin.Jos on tarvis vielä elämänkoulua käydä.

Mutta lapset kasvavat,ajatukset muokkautuvat.Ihana iltatähtöseni täyttää jo taas vuosia,aina yhtä säteilevin silmin ottaa vastaan mitä elämä tuo tullessaan,tai joskus vie mennessäänkin.

Olen tottakai kaivannut uusien asioiden myötä myös saada kertoa enkeliesikoiselleni uusista asioista,sitten se ikävä vielä kasvattaa kokoaan aika möykyksi,hellittääkseen taas.

Muistin kuinka hän aloitti miehensä kanssa kaulaliinan kutimen,yhdessä opettelivat kutomaan,kesken se jäi ja ajattelin josko voisin kysyä sitä itselleni,jatkaisin siitä mihin he yhdessä jäivät,kestäisinkö miten hyvin kosketella sitä energiaa joka siinä neuleessa vielä on?

En tiedä,aika herkkä olen energioille nykyään,tuossa jokunen aika sitten kun tapasin erään ihmisen,niin sitten koin hyvin vahvasti hänen mukanaan kulkevia energioita.Ihmettelin itsekseni,miksi kertaan jonkun kauan sitten tapaamani ihmisen kohtaloa mielessäni,oikein juurta jaksain,kunnes tämä henkilö jonka mukana ne sain,hänet uudelleen tavattuani kertoi,ensin kysyttyään missä olen syntynyt ja siihen kertoi joskus seurustelleensa kyseisen muiston kanssa,jonka energiat antoi.Minä siinä sitten melkein niskakarvat pystyssä olin,niin tuli semmoiset väreet,kun kuuntelin häntä.En ymmärrä senkään merkitystä,tiedon,jolla ei tee mitään ja etiäisten,joilla ei ole omaan elämään liittyvää merkitystä.

Uusi kokemukseni on reikihoito,jota eräs reiki ystävä antoi,todella voimallista,aivan kuumuutta hehkuivat kätensä pääni päällä,mutta hyvää tekevää se oli loppujen lopuksi.

Nooh,jos tekisi ihan vaan parit tavalliset converse sukat ja parit polvisukat ja muutaman kortin.

Siinä pimeät illat taittuvat ja joulun punaiset ajatukset kilikelloineen lähenevät,onhan kohta jo .. Joulu :)