13094313_10154056285094178_4547662983795058065_n.jpgC   Cathkinspa 2016

Niin ,tohtisiko sitä...paljon jää empimisen varaan elämässä.

Tohtisiko sitä istahtaa puiston penkille toisen ihmisen viereen,jos on tyhjäkin penkki tarjolla.Tilaa omille ajatuksille,tilaa itselle ja itsekkyydelle.

Minä olen viime aikoina saanut huomata olevani mitä merkillisemmissä ja hauskoissa keskusteluissa ihmisten kanssa,kun olen tullut sen "tohtisiko sitä välly"n alta pois.

Itseasiassa keskustelut ovat olleet aivan hykerryttävän hauskojakin,vaikka minun ei ole tarvinnut olla kuin enempi kuunteleva osapuoli.Olisin toki voinut äädä poiskin tapahtumasta,ylenkatsomalla omituisen höpöttäjän keskustelun avaus yrityksen.

Koska olen itsekin mitä omituisin höpöttäjä enemmän tai välillä vähemmän,niin ei egoni kärsi kolausta siitä jos kuuntelee ,huomaa pian olevan muita ulottuvuuksiakin elämässä kuin oma pulleahko napa.

Voi ihmiset,jos ei olla ahneita,niin sitten ollaan liika empaattisia tai liian intohimoisia ,tai liian välinpitämttömiä,koska emme tohdi olla hieman kaikkea sopivassa suhteessa.

Kyllä ,myönnän että sydäntä riipaisee,kun kuulin hallituksen päätöksestä yrittää saada kaikki sosiaaliset edut pois köyhältä kansanosalta.Ymmärrän toki että he eivät ole koskaan nähneet ihmistä,joka yrittää tulla toimeen 700:llä sadalla eurolla kuussa.Jos häneltä viedään eläkekorotus ja asumistuki,ei siinä enää taida oikein tohtia hengittääkään.Vaikka elämä antaa ja ottaa niin,hallitus siis ei antaisi vähätuloisen ottaa sitä vähääkään.

Eihän se niin voi olla,kyse ei ole aina siitä etteikö olisi olut mahdollisuuksia lähteä rahaa keräämään,tehdä siitä epäjumala ja säilöä sitä sitten pitkin paratiisisaaria.

Rakkauden kohteeksi on muodostunut raha ja materia,eikä tohdi elää tavallista elämää,jossa saa vaatteet ja määräosan leipää.Jotenkin tuntuu että kansa on kahtia jakautunut.Raha luo väärää turvallisuuden tunnetta,silloin kun sitä on aivan liikaa.Ei kukaan saa seteleitä eikä osakekirjoja arkkuunsa mukaan,eikä hallitus saisi määrittää millaiset ihmiset ovat sopivia tämän maan kansaksi.Siis tavallinen ihminen,jolla myös ihmisavo on,on yhtäkkiä katsottu laiskaksi ja epäsopivaksi,jos ei omaa yritystä perusta.

Eräs talshown vetäj sanoi kerran,haastateltuaan erästä ihmistä,jossa he molemmat taisivat edustaa ääripäitä,hän ,haastattelija sanoi että hän on hiton hyvä matikassa,mutta tuota tunne puolta hän ei saa kiinni yrittämälläkään.

Eli hän ei voinut samaistua haastateltavan elämään.hän ei siis voi ymmärtää yhtään,miltä haastateltavasta tuntuu,millainen hänen elämänsä on.

Oisihan se hyvä ja kultainen keskitie,jos annettais kaikkien kukkien kukkia ,paitsi tietysti epärehellisten kukkien,siinä kohtaa täytyisi miettiä tarkasti mitä tulee tehdä.

Minun esikoiseni esimerkiksi oli laajasydäminen,kerran kun kävimme pitkän keskustelun jonkun ihmisen toimintatavoista,hän vielä halusi tietää mahdollisesti tarkemmin motiivit,jotka ovat muokanneet kyseisen ihmisen toimimaan niinkuin toimi..

Tämä oli päällimmäisenä mietteenä tänään ja kutimena kuopuksen valmistuneen villatakin jälkeen(jonka unohdin kuvata hänen päällään)nin nyt sitten kuviosukan vartta ja pikku peittoa.

Istutaan rohkeasti edes samalle penkille,annetaan elämälle mahdollisuus.