Nyt on tullut aika heittää jäähyväiset tälle blogille,tämä palveli aikansa hyvinkin,kaiken alkuhan oli suuri elämän kriisi,monen vuoden patouma ja suru ja menetys,tämä on ollut yksi työkaluista päästäkseni tähän päivään näin.Olen saanut prosessoida asiaa,nostaa kissaa pöydälle ja pelmuta ja pyöritellä.Olen tämän aikana löytänyt luovuuteni ja käsityö intoni takaisin.Nyt tuntuu siltä että en halua olla niinkään ajankohtaisten asioiden tulkki,enkä opettaa ketään virkkaamaan,jokaisella on oma aikansa ja paikkansa.

Kuten totesin hyvän ystäväni kanssa muutama päivä sitten tavattuamme että on hyvä olla nyt näin,rauhassa ,sopusoinnussa menneisyyden ja tämän päivän kanssa.

Paljon olemme pyytäneet,enemmänkin saaneet ja rauha löytyy jokapäiväisestä elämästä.

Muistot kaikkinensa,rikastuttavat sitten mielenmaailmaa kun askel hiljenee.

Elämälle kiitollisena,ymmärryksen koulusta,lopulta kaiken hyväsyen elämän mystisenä kokonaisuutena.

Kokoan kissani ja kirjoitukseni ja pisteen laitan näin;kiittäen mahdollisesta yhdessä vaelluksesta.