20160810_084619.jpgmandala.jpg

Kuva ei anna täysin oikeutta aloittamalleni Mandalalle,pyrin noudattamaan ohjetta,onnistumatta siinä.

Minun Mandalani on luettavassa muodossa,siis minä osaan lukea värejä siitä kuin joku toinen jostain muusta.Aiemmin kirjoitin runon siitä kuinka puut puhkesivat puhumaan minulle tyttäreni kuoleman jälkeen,samoin tämä mandala,vaikka kuviot ovat sinne päin kuin malli,mutta värit ja kuviot yhdessä elävät ja kertovat elämän tarinaa.

Voisihan tämän toki tehdä ennalta määrätyistä väreistä ja värioppi huomioiden,mutta silloin se ei olisi henkilökohtainen,silloin se olisi kuin kaupan hyllystä poimittu.

Näin,tällaisena voi tuntea tuoksun ja tunnelman tupasvilloista välimeren ja intian valtameren laineille.

Mandalaan todellakin voi "kirjoittaa" tarinan.Eihän kahvin porotkaan ennustajan kupissa ole enää kunhan vaan poroja,vieras näkee Juhla Mokan rippeet,lukija taas osaa muodostaa tulevaisuuden lyhyen aikavälin katsannon niistä.

Tästä tulen varmasti kirjoittamaan lisääkin,värien terapiasta omalla kohdallani,sanoihan tyttäreni,kun kaikki lääkitys lopetettiin häneltä ja hän itkuisena soitti siitä kertoakseen,sen kaiken keskelläkin hän siis sanoi:Äiti,minun lääkitys lopetetaan(tokihan kumpikin tiesimme,mitä se tarkoittaa,syöpä oli siis voittanut taistelun),sinun täytyy ottaaa kaikki terapia ja tuki käyttöön.näin hän sanoi.Kuinka kauniisti hän siinä viime metreillään antoi eväät,eväät kuinka suruun ei hukkuisi ja ikävään kuolisi.

Kaiken sen lisäksi,itkujen ja ikävän,olen saanut  kokea ihmeellisiä asioita,kuinka sisin osaakaan valita ,kun sen ääntä kuuntelee,oikean tien jossa voi kevyemmin kulkea.