Kauniisti on laulun sanoittaja laulun säkeet laatinut,tuo lauluhan kertoo ihmisestä joka ei jaksanut jatkaa matkaa,jäi valtaväylän varteen ja nuutui siihen pikkuhiljaa,kun ei uskonut enää omiin voimiinsa tai motiiveihin.Eikä ulkopuolinen voimakaan ilmestynyt.Selkään taputtelojoita ei suinkaan ole mitään verrattuna siihen,kun oli menestyksen ja loiston ajat.

Monesti asetetaan päämääriä,joita vaalitaan unelmien lailla,jotka eivät kestä arjen paineiden alla ja sitten jäädään nyyhkimään ja tuleen makaamaan.Silloin kun on tehnyt vieheen tai viisi virhettä,kanssaihmiset jaksavat osoitella sormella ja muistutella:Katso nyt mitä teit,vaikka parempaa tulosta saisi aikaan kulkemalla hiljaa rinnalla kappaleen matkaa,tuomitsematta,sillä ihmisen lienee kaikista vaikeinta antaa itselleen anteeksi,mutta minkäs teet,jos mieli jatkaa kompastuksen jälkeen tätä elämän mittaista matkaa.

Kylmintä kohtelua saa varmaankin jostain ,jonka on luullut olevan anteeksi antava ja rakastava,mitä lie kaikenmaailman kuppikuntia.

Jos siellä on saanut varttua vailla huolen häivää,sellaiselta ihmiseltä ei tarpeentulleen saa minkaanlaista tukea tai vähänkään edes zemppiä.

Kun saa elää elämää jossa on elämisen maku ,kaikkine kitkeryyksineen ja huippu hetkineen,sellaiselta ihmiseltä voi sitä hiljaista myötätuntoakin löytyä,vaikka tässäkään tapauksessa ei omaa kuormaansa saa jättää toisen harteille,mutta jaettuna se on helpompi kantaa.On opittava antamaan itselleen anteeksi,sitten voi antaa muillekin anteeksi

Minä aina säännöllisen epäsäännöllisesti palaan kipuilemaan anteeksi antavaisen mielen ja sydämen ääreenToivon jonain päivänä ymmrtäväni enemmän tapahtuneita asioita elämässäni,tai sitten ei,ehkä kaikki onkin sattumaa...mene ja tiedä..Mutta Joulua odotellessa,muistaakseni Joulun idea oli siinä suurimmassa rakkaudessa ja anteeksi antamuksessa,kun Taivaan Isä antoi ainoan Poikansa maan päälle,Ilman tätä ei vietettäisi jouluakaan,koska Joulupukkihan on feikki,eikä riitä rakennustarpeiksi vuosisataisiin perinteisiin.

Siis:niin hyvää Joulua.