kuusi%2014%2C3.jpg

Heureka ,  nyt siis syttyi valo,ihan ei niin yhtäkkiäkään,vaan kaiken kokeman summana minä sitten päädyin yöllä,siis yöllä klo 1 ja siitä eteenpäin,kun olin lukemassa Vanhasta Sielusta. Minä ja moni muu oli sitä mieltä, että Enkeliesikoiseni oli Vanha Sielu.Eli tähän kirjoitukseen syventyneenä ,Esikoiseni muiston innoittamana törmäsin käsitteeseen Sielun Sopimus.

Hui huikeaa sentään.Teki mieli pyytää anteeksi tyhmyyttäni muuan gurulta,mutta sehän on tarpeetonta,koska en ollut silloin vielä valmis sisäistämään asiaa.

Rakkaus aivan tulvahti ja säteili ja tiukkui öljyn lailla olemuksessani,Sielun sopimus tehdään ennen inkarnoitumista tähän elämään,siellä,mikä se sitten onkin,olemme jo tunteneet,yhdessä ja luottamuksella laatineet tämän kaiken,kuinka suuri on se rakkauden määrä,kun teemme suunnitelmaa maanpäällistä elämää varten ,siellä valitsemme yhteistuumin perheen ja ihmiskohtalot,joissa kuljemme sen mukaan missä kohtaa olemme Sielun kypsyydessä.

Eihän se sulje pois Jumalla,ei Jeesusta,ei Budhaa tai Allahia,ei Äiti Mariaakaan.

Vaan käymme sen tien ja siinä sitäpaitsi avautuu myös mummoni viljelemä vanha sanonta:" Ei voi kauhalla vaatia,jos lusikalla on annettu." Minulle on siis suuri kunnia että saan olla näissä kohtaloissa mukana ja että joku on uskonut itsensä ja sairautensa myös minun matkani varrelle. En toki tiedä monesko on elämä,koska täyttyy se Taivaskaipuu,sitten kun Sielu on kypsä,pääsee pois vaeltamasta.Eli jokaisella on oman kypsyysasteensa sellainen elämä.joka on hyväksi katsottu oman henkisen kehityksen kannalta ja siinä saamme olla juuri sellaisia kuin olemme ,"kyllä Siperia optettaa"sanoisi taas mummonimun.

Ajatella jos vaikka kartan siitä tekisi ja sen näkisi.Siinä olisi melkein maailman kartta tai ainakin ne maat joissa käy olisivat värikkäämmällä ja taustalla olisivat maat jossa ei käy,mutta vaikuttavat silti elämään.Jossain kohten olsi aarrearkku,se olisi ne isot ihanat tapahtumat ja pienemmätkin purosimpukan helemet siihen olisi merkitty.

Eikä voimat loppuisi kesken,koska taas Isosiskoni viljelee sanontaa"Niin on päiväsi,kuin on voimasi".Koska olemme jo siellä jossain mitanneet tarkalleen ja markalleen kaiken riitävyyden oikein.Olisimme osa suurta suunnitelmaa,sen mukaan.

Niin suunitteluvaiheessa olisin siinä ollut perheeni ja minä esim. ja  kyselty:Oot sä munkaa tuolla,kun minun kohtalooni kuuluu vaikea sairaus ja tulemme yhdessä siihen tulokseen ,että yhdessä kestämme senkin,koska kaikella on merkitys kehityksen kannalta.

Siinä kirjoituksessa myös manittiin nämä dejavuut...ei se liene ihan mahdotonta järkevästikin ajateltuna,koska koko Sielun sopimus tehdään siellä,mitä kukaan ei muista maanpäälle synnyttyään,muistoja on mahdollista tässä elämässä alkaa saamaan vasta kun aivot ovat kehityksessään tietyssä vaiheessa. Jokainen sitäpaitsi saa uskoa vaikka vanhoihin rukkasiin,se on hänen valintansa tässä ajassa. Ja elämän osassa.

Kyllä, vaikeudet voivat kasvattaa,vaikka aina ei jaksa niin ajatella,mutta silloin on täysi oikeus levätä.