enkulit.jpgEihän meitä ole enää kuin muistoissa,kuten kaukaa avaruudesta tulevan tähden valo,kajastus siitä mitä joskus on ollut.

Aina minä olen hänet tuntenut,tottakai,koska sain aina hänen pieneksi jääneet kenkänsä,sain kuulla salaisuuksia joita vain siskolle kerrotaan ja niitä myös hänelle kerroin.Saatoimme keskustella niin että toinen kuuli ja toinen näki kuulemansa.Saatoimme tuntea ikävää samaan aikaan ja soittaa siitä kertoaksemme,toinen aloitti lauseen ja toinen sen lopetti.

Hänestä tuli taloon emäntä ja minä menin maailmalle, käsin hän aloitti lypsyhommat navetassa,kolme päivää lasten syntymän jälkeen hän sai palata lypsyrahille,otsa lehmän mahaa vasten painautuen.   Ei silloin tiedetty isyyslomista tai synnytyksenkään aijoille asettuvasta äitiyslomasta.    Hän tiesi miten lehmät harjataan ja pestään,hän se taisi luoda lantaa navetassa,mutta hän myös oli nähnyt kerta toisensa perään kuinka lehmä hullaantuu kesän alussa kun pääsee ulos talven kestäneestä vankilastaan.Vaikka hyvän hoidonhan ne saivat talvi aikanakin.Kun navetan ovet ja portit avataan lehmille,lehmien jalat olivat yhtäaikaa kuin sivuilla olevat siivet ja lähtökuopat ponnistuksen jalkeen saattoi sateen tullen muuttua sammakon kutulammeksi,niin kova ne ruopsauttivat ensi juoksuun pihalle.

Hän oli myös kyllä herkkä kaunosielu ;

maalasi herkkiä tauluja,

lauloi lasten lapsille tuutulauluja,

tunsi syvästi ilon ja surun,

antoi pihapuun linnuille talvisin rinnan alle murun.

Rankkaa oli vierellään nähdä,kun elämä alkoi moukaroida terveyttään,ikäänkuin olisi tieten tahtoen alkanut veistellä hänestä pajupillin

 

Tokihan kaikki haluamme kulta kaupunkiin jos vaihtoehtona on vanha musta paja jossa palaa arinalla ikuinen tuli, vai mitä,siellä alasimelle nostetaan ja lekalla moukaroidaan aina ja alati,näin meille opetettiin aikoinaan,eikä se opetus unohdu,vaikka muisti muuten menisi.

 

Minä näin unen jossa kuljin hänen kanssaan nurmikolla ja hän aina välillä sanoi;katso jalat on ihan  kipeät ja minä sanoin että mennään nyt,siellä parannetaan jalat,aina jotain hän sanoi menneen rikki ja minä vaan sanoin mennään nyt,siellä kaikki korjataan,saatoin hänet jollekin rajalle ja sanoin siellä kaikki korjataan....