Kun olin lapsi, ymmärsin melko nuorena , että ihminen joka hymyilee ja on hyväntahtoinen , häntä pidetään hieman yksinkertaisena, ihminen joka on vahingoniloinen on jotenkin fiksumpi ja tosi häijy ja juonikas perii sitten koko maan.

Minä teen joko : Sääntäjen ja lain mukaan ja omantunnon soimaamatta

                           Pelossa: jos teen näin, mitä muut minusta ajattelevat

                           Minä nyt vaan teen näin ja sillä siisti 

Joskus lienee jossain meidän perimään jonkinmoinen omatunto muovautunut, joillakin sitä ei vaikuttaisi olevan, ainakaan toimivana ja sitten tietty jotkut psykopaatit, joilta tunteeseen liittyvä omatunto puuttuu laisin.

Pointtina tähän aamun ajatukseen taisi olla tämä tällainen kaikenlainen varustelu, siltä varalta, jos tuo joku muu taho tai ihminen yksiolönä , ajattelee minusta vastoin minun mielipidettän , jonka koen omalla kohdallani hyväksi.

Esim.

Suomi vaikka ajattelisi jonkun maan ajattelevan , että suomen sotilaallinen puolustus on heikohko, silloin sen kummemmin kyselemättä me alkaisimme kasata n. s. rajojen sisäpuolelle rautaa, kuten jokin vanhahtava sanonta on varustelusta ja varsinkin valmiusasemiin käymisestä sodan uhan alla.

Tai tuossa jossain kokisin , että naapuri on kauniimpi ( en ajattele , että minkä mittapuun mukaan ) median luoman mittapuun mukaan (kuten eräs 15 v tyttö kertoi, kun hän aloitteli mallin töitä , hänestä muotoutui anorektikko, koska aina oli varaa vähentää jostain mitasta 5 cm) , joten alkaisin kaiken varalta jo mittaamaan ympärysmittojani ja pyrkimään niihin penempiin kokoihin pukeutumisessa.kaiken varalta.

Kengän kokoa ei juurikaan enää täysi ikäiseksi tultuaan pysty pituudessa ainakaan pienentämään , ellei sitten jalan holvikaari ole laskeutunut. Sitähän voi pitää kuosissaan perus varvasjumppa ohjeilla, ennalta ehkäisten laskeumaa.

Jos siis suuri osa kaikesta etukäteis varustelusta tapahtuu luullun yleisen mielipiteen mukkaan, pelosta ettei sulaudu joukkoon , tai kilpailu haluisena tahtoisi aina olla siellä kärkisijoilla.

Silloin voi lopettaa puhumattomuuden, opetella puhumaan ja kuuntelemaan , ei koko maailmaa , vaan maapallon yleistä tasapainoa ajatellen. Jos yksilö ei voi kohtalaisenkaan hyvin, koko maapallo on vaarassa hukkua välinpitämättömyyteen.

Tuli tuossa mieleen yks päivä sellainenkin , kenties jo lastenlasten lapsemme kirjoittama viesti menneisyyteen:

" Hei sinä siellä, joka et ajatellut maapallomme hyvinvontia ja jälkipolvia jotka täällä nyt olemme, ajttelitko, ajattelitko lainkaan mitään muuta kuin omaa napaasi?"

Nuoret ovat heräämässä taisteluun ilmaston hyvinvoinnin puolesta, mutta voivatko he itse pelkästään mitään muuta kuin saada äänensä kuuluvile, jollei heitä kuunnella.

Opetellaan kuuntelemaan jos joku on oppinut puhumaan epäitsekkäästi.