Mugs3.jpgSiskojuttuja

Siskojuttu, alunperin kuulin sen pikkuveljeltäni : " Ai tuo on niitä siskojuttuja, nihin en puutu".

Minusta se oli niin osuva, siskoilla on siskojen jutut ja veljillä veljien x9. Meillä oli siskoni kanssa höpsötyksiin luokiteltavia yhteisiä juttuja, kuten esimerkiksi enkeli teemukit. Minä ne jostain löysin ja sovittiin että iltateellä ollaan joskus yhdessä, hän siellä kaukana ja minä täällä kaukana, mukit on samanlaiset, mutta eri väriset, hänen lempivärinsä oli sininen.

Hänellä sininen enekeli ja minulla vaaleanpunainen.Siispä vietimme teeman mukaan joko sinisen teehetken tai iltaruskon aikaan vaaleanpunaisen. Semmonen se, minun isosisko.

Eilen tuli mieleen hänen lempilaulajansa Pentti Hietanen, monissa konserteissaan kävi ja aina yhtä haltioituneena : "Voi sitä Penttiä, miten rokkasi ja voi sitä Penttiä pokkasi  , miten Poika varjoisilta kuljilta lähtikään". Hän todella fanitti Pentti Hietasta.

Hänen musiikkimakunsa oli niin  ...sivistynyt noiden tenoreiden suhteen, hän oli enemmän perinyt musikaalista korvaa äidin suvulta kuin minä. Osaan kyllä kuunnella sujuvasti.

Viikolla olisin niin monta kertaa halunnut soittaa ja kuulla : No, mikäs tilanne om ? , kuten hän joskus soittaessaan aloitti .Olisin halunnut kertoa ihanasta pojanpojastani , kuinka monta iloa ja hymyä hän tuo tullessaan. Kuinka ihanaa on pistää vähän riehumsvaihde, kun hän tulee, sillai ihan vaan vähän riehutaan ja nauretaan. Sitten leikitään ja sitten jutellaan ja syödään ja kaikki on niin spesiaalia hänen kanssaan.

Pojanpoikani, nyt vielä mummo käy, kunnes löytyy omat kaverit uudesta päiväkodista, yksi hujaus ja onkin eka luokkalainen, mutta mummo pysyy vaan mummona.

Siskoani mukaelleen : " Nyt myö juuvvaan hyvät teet ja kuunnellaan" , jos ei Pentti Hietasta , nin ainakin Simrit Kaur ia, Sisareni oli hyvä ihminen .