IMG_20200505_162109060.jpgKoukkua,puikkoa ja pensseliä.....

 

Ihanaa että meillä on,  taas kerran sanon; Sanna Marin, rauhallinen ja asiallinen ja realistinen. Ei ole hallituksen vika että viirus lähti liikkeelle jo viime vuoden puolella, mistä sitten lähtikin; lähtikö turuilta ja toreilta, vai hyvin kasvatettuna jostain.

Vahinko joka tapauksessa on tapahtunut, hallituksemme ajattelee lämpimästi kansalaisia terveyttä vaalien. Siksikin on vaikea ymmärtää suoraa hyökkäystä hallituksen suosituksia kohtaan, ärräpäitä yks jos toinen ravintoloitsija lataa tuutin täydeltä. Ainahan lienee olemassa mahdollisuus jostain force majeure tilanteesta , aina on mahdollisuus että lafkat kaatuvat, eikä sen maksajana voi olla lisäverotus.

Hallitus antaa meille vahvoja suosituksia, ei kukaan ole halunnut tulla eristetyksi lapsenlapsistaan ja lapsistaankin, kaikki me siitä joudumme kärsimään.

Aamulla kun heräsin, ihan mietin ja kummastelin kissan kanssa klo 5, onko tämä tottakaan, maapallo hädässä. Kissa piti huolen siitä että heräsin lukemaan uutiset. Hiän sanoi miumau, istui ulko-oven dessä ja odotti lapsenlapsia, ettei vaan nukuta pommiin.

Mitä siis tekisin jos epäilisin kaikista varotoimista huolimatta tartuntaa, tai tulisi flunssa. Menisin bussilla malmin tai laakson korona pisteeseen. Ohjeisti ta.  Bussissa on matkustajia, eikä turvavälejä ainakaan kahden metrin suhteen voi pitää. Kuljettaja ei saisi ottaa kuin joka toisen matkustajan kyytiin. Metrolla jatkaisin, joka ei koskaan ole niin tyhjä, kuin sen nyt pitäisi olla.

Autoa en omista, joten en voisi mennä drivein pisteelle koronakokeeseen. Miksei meitä varten voisi kiertää labra auto, jossa mekin vähän köyhemmät  riskiryhmäläiset saisimme , ilman ruuhka jonotusta, palvelua.

Ettei joudu eri viivalle kokonaan terveytensä suhteen.Vähä varaiset täyteen bussiin, niin korona pisteellä viimestään kaikilla on tartunta.

Onneksi o n   lankaa ja virkkuukoukku, onneksi lopultakin tytär pääsee hakemaan lankapakettini , sen seikkailtua ties missä ja tuo koti pihalle, siinä aiomme parin metrin päästä toisiamme ihailla ja moikata. 

Vaikka kaikki kuollaan kerran, en haluaisi minäkään keuhkokuumeeseen menehtyä. Jaksaa , jaksaa, mutta en syytä hallitusta , kiitän isosti.