totally_lost.jpgKuvan käyttöön saatu lupa kyseiseltä digitaiteen tekijältä,hänen digitaidettahan voi käydä ihailemassa myös instagaramista nimellä tusse_thomasson sivustolta

Ihmisten seikkailun halu ajottain on virkistävää ja kohteesta riippuen eheyttävääkin.

Esim. lomaseikkailu.Pois työstä ja arki ympyröistä, hallitusti seikkailemaan valmismatkalle. Jollekin se varmasti riittää koko elämän seikkailu tyyliksi.

Sitten seikkailut ilman varsinaista suunnitelmaa, tuo jo jännitystäkin matkaan ja mahdolliset yllätykset pysyvät kuitenkin vielä turvallisuuden rajoissa.

Entä sitten erilaiset extremet, eri muodoissaan, kesyt ja kesyttämättömät. Hypätä kyytiin ja mennä, tietämättä määränpäätä. Itseasiassa avioliitto, tai parisuhde yleensäkin on suuri seikkailu, koko juttua kehystää perinteinen parisuhteen kuva, mutta todellisuudessa ei tiedä mistä lopulta itsensä löytää.

Parisuhde navigaattoria ei ole olemassakaan, koska en usko että kukaan ulkopuolinen voi korjata sitä mikä menee sisältä rikki, voi toki opettaa uimaan karikoiden yli. Ja suhtautumaan ylipääsemättömiin vaikeuksiin uusina mahdollisuuksina, avautuvina ovina uusiin seikkailuihin.Sitten kun tiet erkanevat kaikesta huolimatta.

Kuitenkin on halu laajentaa maailman kuvaansa, mutta osaako ilman ohjausta pysyä aisoissa. Tänä päivänä kaikenmaailman ohjaajat pyrkivät ohjaamaan meitä,koska se on sallittua ja he tienaavat silla elantonsa. Joskus mummoni nuoruudessa niitä olisi kutsuttu huuhaaksi.

Joskus taas heitä kutsuttiin John Lennonin aikana Guruiksi, nyt taitaa olla kuuma titteliä olla elämäntap/elämän katsomusa ohjaajaa , ei tarvitse yksin matkaa taittaa, aina voi laittaa jonkun vuoren juurelta viestiä sille omalle valmentajalleen kysyäkseen, (vakiasiakkaan kuukausimaksuun sisälty ne 5 kpl kuukausi hinnoiteltua kysymystä).: miten mää nyt suun laitan , syönkö vai sylkäisen.

Sanakirja ja kasvioppi kulkevat kätevästi älypuhelimessa mukana.Ja suurin ja kumarrettavin apulainen on tietekin navigaattori.

Uskallan kyllä olla hieman eri mieltä .

Ainakin kerran tiedän käyneen tosi tuttavalle , että navigaattori yritti ohjata häntä ajamaan keskelle peltoa, vai kuuluuko navigaattorin järjestää taulukoissa pysyäkseen myös pikku ulosajoja tieltä ? Tiedä häntä mikä siinä oli.Hän ei uskonut ,vaikka navigaattori alkoi jo kimittämään; vasemmalle ja viissataa metriä, hän sulki sen.Ja pääsi vielä kotiinsakin.

Mutta jos ei ihminen pysty enää itse ajattelemaan, mihin menee tai mitä syö, missä mennään. Vaikka sitten ajelisi todella harhaan, kun uskoo sokeasti siihen, ettei nyky maailmassa voi mennä mihinkään ilman jonkun ohjaamista. Ainakin siinä rahat ohjautuvat kaikenmaailman erityisasiantuntijoiden tilille, kun ostaa sitä henkilökohtaista valmennusta tyypiltä jolla ei ole minkaanlaista psykologista koulutusta, elämänkoulu vaan ja joka itse loikoilee aurinkorannoilla ja vastailee niihin viesteihin sieltä käsin.

Ainahan saa pyytää, sanoisi mummoni mun: " Ei ole tyhmä se joka pyytää, tyhmä on se joka maksaa.

Ehkä on ihan hyvä käyttää maalaisjärkeä ja katsoa , mikä mahdollinen lopputulos on jos ajattelee itse tietään mitä kulkee ja mihin sillä päätyy. Ei usko jokaista höynäyttäjää joka hännystelee ja kehuskelee ja kaveriksi heittäytyy.

Naiset( myös naisetkin huijaavat) tässä taannoin menettivät liki miljoonaan auervaaralle, jonka n e t  i s t ä löysivät, siihen peliin ei ollut navigaattoria,netissä voi olla mitä vaan ja esiintyä niin hyvänä ja rakkaana tyyppinä, mutta siihen olisi ollut hyvä kuunnella ennakkotapausten kertomuksia, joita on huijattu, mutta kun ... eihän minulle voi niin käydä:  Että päätyisin erämaahan, väärään aikaan ja väärään paikkaan, ja jäätelöautonikin olisi muuttunut wiskin kuljetusautoksi.Asiakkaini olisivat lentävät liskot....Ja kaikki unelmani olisivat romahataneet ja tuuleen haipuneet.

 

" Terppa, olen uusi valmentajasi, aloitetaan sillä että laitan tähän tilinumeroni, maksuilla katetaan sitten kuluja joita aiheutuu elässä yleensä...plaa,plaa,plaa....."