Keskustelin muuan äiti-ihmisen kanssa riittävyydestä/riittämättömyydestä.

Aihe kumpusi keskusteluun syystä, että hänen lapsi ,iso aikuinen ,mutta äidilleen aina lapsi, ei oikein löytänyt paikkaansa elämässä.

Yritti varmasti parhaansa, mutta tie vietti kalteville paikoille ja alas luisuminen sieltä eteni vain. Luisui siis normi elämän ulkopuolelle ja oli hetkessä houkutusten vietävänä. Kun kaikki oli tarpeeksi solmussa asiat ja aiheet, hän palasi äidin helmaan itkien, pyytäen apua . Äiti kertoi sen niin raastavan sydäntä,kun ei apu mennyt perille, neuvot eivät ottaneet syttyäkseen elämäksi. Äiti sanoi että sitä kipua voi kuvailla sillä , että aivankuin kerta toisensa perään tämä tulee hakien rintamaitoa, imeäkseen siitä uuden alun, ymmärtämättä maidon aikoja sitten loppuneen ja rinnan päät vain kuivina ja kipeinä halkeilivat. Näin hän sen kuvasi.

Siellä missä lapsensa liikkui, oli kuolema lähellä, oli draamat suuria ja itsekkyys himossaan ylitse muiden. En tietenkään osaa eläytyä siihen mitä viinan himo pahimmillaan on, mutta eikö siinä kuitenkin liene pieni itsekkyyden maku, kun ei pyri  tasapainottamaan sitä.Harvoin kukaan viinaa väkisin suuhun kaataa, kyllä se on oma käsi joka maljan huulille nostaa.

Kuulin yksi päivä Lauri tähkän kappaleen : Minä olen sinun. Se puhutteli erityisesti siksi että mieleeni muistui eräät hautajaiset, siinä molemmat olivat olleet suuria taivaanrannan maalareita, elämän taiteilijoita, ja rakastivat toisiaan suuresti ja iloitsivat siitä että olivat lopulta toisensa löytäneet, vakka ja kansi.

Silloin ei vielä ollut Lauri Tähkän laulua rakkaan menettämisestä, mutta hyvin hän siinä tänä päivänä kuvaa tätäkin puolisoa joka jäi arkun äärelle itkemään.

Laulun sanoitus on mielestäni rankka, puhutteleva ja sieluun iskevä.

Entä jos lähtijän osa olikin parempi osa,pääsi n.s. green gardilla vihreille niityille. Jälkeen  jääjän täytyy vain löytää oma rauhansa ja polkunsa.

Mummoni joskus sanoi: " kaikialta muualta mies takaisin tulee , muttei mullan alta.".

Täällä on niin monta lähtijää, joita täytyy lähettää.......jokainen saakoon voimansa sen mukaan kuin on päivänsä..rakkaudella