seija_8.jpgTakana on SE joki joka virtaa lujasti.

Silloin kun kohdallesi osuu vaara, vaarallinen tilanne, tunnistatko sen ja osaat sen kiertää tai sitä karttaa.

Ja jos tämä vaarallinen tilanne ei sinua tapa, vahvistaako se todellakin, noin niinkuin pitkässä juoksussa?

Minä olin kai 15 v, kun muutimme pohjoisiin perheen kanssa, enkä todellakaan osannut vettä pelätä. Meillä oli ollut sellainen pienhkö, ainakin saimaata pienempi järvi , jossa ravasimme kesäaikaan uimassa. Sellainen kesyjärvi, jos nyt luomnnon järvestä tohtii niin sanoa, kai sekin osasi myrskyllä kyntensä näyttää.

Joka tapauksessa en osannut vettä siis pelätä. Muutimme ihan siihen ison joen rantaan talvella ja kun jäät olivat siitä lähteneet ja sen verran vesi lämmennyt heinäkuuhun mennessä että uskalsi uimaan, niin minä, siis minä joka pidin kuria ja järjestystä pikkuveljilleni, minä sain oikein tähti ajatuksen.

Pojilla oli jostain löydetty kuorma auton sisärengas ja ilma siinä näytti pysyvän. Se riitti. Paikkoja siinä oli, mutta ...kuka osasi tarkistaa pysyykö ilma varmasti siinä.

Joki ei näyttänyt kamalan leveältä, siinä tuli sellainen näköharha, koska tukinuitto puomi oli siellä keskellä ja tarkoitukseni olla sen renkaan avulla siihen ensimmäiselle puomille tähdätä.

Enhän minä ymmärtänyt edes miten kova virta siinä joessa oli. Mutta sain sen kyllä huomata.

Polskuttelin puomille ja takaisin, paitsi että virta ehti kuljettaa minua liki kilometrin.Aikaakin siinä kului tunti jos toistakin....

Kun tuosta hengissä selvisi, olen nyt ihan viime päivinä oivaltanut vanhan sanonnan: "mikä se pahan maailmasta tappais?" , taisi olla mummoni joka joskus tokaisi noin.

Olin minä ainakin pahasti väärässä ja pahasti uhkarohkea, mutta kaikki jostui ymmärtämättömyydestäni.

Paljon ihmiset uhmaavat kuolemaa ymmärtämättömyyttään.

Vaikka esim. tuo korona kurjimuksen väisteleminen.

Silloin vuosi sitten pelotti ihana pikkusikana koko tauti, nyt huomaa itsekin siihen rauhallisemmin suhtautuvan, vaikkakin turvavälit, maskit ja turha höntyäminen ympäriinä ostoskeskuksilla tuleekin huomioitua.

Jos joku ikäiseni porukka olisi sanonut minulle faktat uintireissustani silloin vuonna, kun kesät oli kauniita,, virtaukset jne kertoen, tuskin olisin lähtenyt sille vaaralliselle virtaavalle joelle, vanhan paikatun kai kaatopaikalta löytyneet kuorma auton sisärenkaan kanssa.

Mutta jos joku olisi sanonut etten muka uskalla, olisin uskaltanut.

Tämmöinen  juttu, ihminen ei kuole ennen aikojaan tai vahingossa, sitten vasta kun oma aikamme on täysi.

Mutta, tietentahtoen kohtaloa ei kannattane uhmata.

Screenshot_20201213-083408_Instagram.jpg

Lisään tämän tähän , koska juuri aihe sivuaa tekstiäni ja Positiivareilla nyt sattuu löytymään näitä aikaan ja paikkaan sopivia juttuja, Joulukalenteria myöten :)