Kyllähän tuosta on puhetta ollut, ei mennä oikopolkuja, kun on lunta ja jäätä.

Kuitenkin eilen kun tulin tuolta työntynkäsestä, oikaisin polkua , se on semmonen alaspäin viettävä tien penkka, kun bussista jää pois.

Minulla oli repussa ostoksia ja kävelysauvat ja kengissä liukuesteet.

Sitten tajusin todella että tuli virhe, painava reppu selässä ja ajattelin hypellä siinä polun vieressä alas päästäkseni, en vain saanut vauhtia hillittyä alas päästyäni ja repun paino heitti minut nurin eteenpäin. 

Lunta oli tuollainen 10-15 cm. Siinä pamahdin, koko rintakehä pamahti ja henki salpautui.

Vähän ajan päästä aloin nostamaan päätä lumesta, sattuio ihan pikkusikana rintakehään. Siitä nousin vaivoin, olin kiitollinen vararavinnosta vyötärölläni, koska se varmaankin varjeli luiden murtumiselta. Otin siinä vaiheessa maskin pois. Hissukseen siitä kotiin hiippailin.

En aio kokeilla seuraavaksi heikkoja jäitä.