Kyllä minä kaipaan siskoni kanssa turistuja juttuhetkiä, kuten hän sanoi, soitin ja aattelin että turistaan niitä näitä.

Hän paistoi kauan aikaa omat ruisleivät itse,oma juuri siellä taikina tiinussa odotteli... pullaset ja makeat lettivehnäset viuhautteli uuniin, siihen omaan puu uuniin paistumaan. Ja tais joskus olla 200 piirakkaakin teon alla ja paistit päälle.

Tällaisiakin saatettiin pohtia, ihan vilpittömästi....

Miksi ei tekisi samalla kauniisti,jos kerran tekee jotain......
Mietiskelin tuossa hiukkasen,kun ihminen tekee jotain,on se sitten työtä,ihan oikeeta leipätyötä,tai harrastetta,tai mitä tahansa.
Tulos voi olla samanlainen,tismalleen,toinen tekee työn rumasti kuitenkin:
kiroaa,potkaisee konetta,pamauttaa nyrkillä tulostinta ja ärrä-päitä lentää ja v-viuhuu ilmassa.
Ehtiipä jonkun tuntemansa tai tuntemattomankin haukkuen siinä sivussa,juoruta pahimmalla mahdollisella tavalla
ja haluaa vielä tuplapalkan kaikesta.
Toinen tekee työnsä tyynesti ,iloiten,kaiken yllä leijuu harmonia,vaikka todellisuudessa kaaoksen keskellä onkin.
Mutta hän tekee taiten kaiken,kuin olisikin saanut tehtävän hoitaakseen sen kunnialla.
Työn tulos ei välttämättä näytä erilaiselta,mutta energiat jotka siihen on käytetty ovat täysin erilaiset,
ikääkuin voisi ammentaa leivän tekoon äkäsiä jauhoja tai lempeitä jauhoja.
Minä tekisin lempeistä jauhoista edelleen,eikä se tarkoita lempeästi märehtivää maatiaslehmää,joka ei osaa vaatia mitään,osaan tarpeentullen pyytää sen mikä minulle kuuluu,mutta en keinottele itselleni sellaista,mikä minusta vain onnettoman tekisi...enää...
ja jos olisin ostamassa ja kaupassa sanottaisiin tiskillä.:"Kumpaa leipää otatte",ja minä siihen hämmastyneenä ;Ai kuinka niin?Johon kauppias sanoisi:Tämä toinen on valmistettu siinä leipomossa,jonka päällä musta pilvi alvariinsa asuu ja koko leipä on niin täyteen sullottu negatiivista energiaa ja maksaakin euron enmpi.
Tämä toinen leipä,hän sanoo,on tuossa Anni Tannin leipomossa tehty,emme edes ymmärrä miksi hän katsoo asioita siitä kulmasta että jauhotkin ovat pehmeämmän makuisia,hänen torppansa päällä sopivasti aurinko vierailee ja sade ropsahuttaa.
Mä ainakin ostaisin lempeän leivän,haluaisin niiden hyvien energioiden saavan elää ja vielä kannattaisin siis ostollani sen idean leviämistä.
Jos mä saisin muokata maailmaa hieman,nin jokainen sais sen määräosansa kaikkea,millä toimeen tulee ja kukaan ei saisi keinotella rikkauksia, terveyden/sairauden,elintarvikkeiden ja asumisen kustannuksella. niinkerta :tämä oli mun pohtima osuus ja sisko vasta, niin juuri.
...ja lisäsi...sitten ku sie tulet tänne, myö männää autola sinne ,syyään Savohovissa kunnola...ja niin myö tehtiinkii...