portaat.jpg?1594031224Kuperkeikkaa
Aurinko juoksuttaa säteitään puun oksilla,
valoa ja varjoa leikitellen niille heittää.
Lopulta hypäten maahan,
luoden siihen valomaton.
Jos suljen silmäni oikein tiukasti
astuen valomatolle,
voisin kuvitella sen lennättävän minut taivaan kaarelle.
Sieltä katselisin huikeita maisemia,
tähtiä moikkaisin hymyillen,
takaisin palatessa,silmäni aukaistessa,sydän kuperkeikkaa
ilosta heittäisi.
by minä
 
Siitä on aikaa 7 v kun olen kokenut tuollaisen ryöpsähdyksen, auringon säteet ovat leikitelleet kanssani, oijavoi.
 
Nyt on ollut niin harmaata pitkään ja korona on kiskaissut terän auringon säteiltäkin, ainakin hionut ne himmeiksi.
 
Toivotaan vielä huolettomia päiviä, aurinkoisia päiviä, iloisia päiviä.
Höpötelläänsydämenpohjasta päiviä.
Ei niitä päiviä menneestä saa takaisin, mutta uusia ilon aiheita ja unelmia, sitä että saa vielä nähdä jotain sellaista, mikä saa ihmetyksen ja hymyn kasvoille, ettei kaikki olisi niin harmaata ja kulunutta ja ennenkoettua.
Vaikka ensi rakkauden vatsanpohjassa tuntuvat kipristykset onkin jo koettu, eikä niitäkään uusiksi saa, niin jospa saisi jotain..tulevana kesänä, saisi kokea sen kun hallitus ilmoittaa koronan voitetuksi ja kaikki saavat kaivaa uimapukunsa  kaapeista ja kaupoista uudet,ja mennä Hietsuun kylki kyljessä makaamaan hiekalle ja aurinko saa taas paistaa ihan roppakaupalla, eikä salaa.
Ihmiset saavat pysähtyä terasseille siidereilleen ja nauraa ääneen. Ja yhtäkkiä voisi unohtaa kaiken , monien vuosienkin kivi lastit sydämeltään ja hartioiltaan..Tulehan kesä jo sieltä.