valkovuokot.jpg

Kukkia äidille,Orvokkeja äidille, Ruusuja äidille. 

Minun ja äidilläni oli hyvät ja lämpimät välit. Kuten hänellä myös muihinkin lapsiinsa oli, ei hän ketään pitänyt toistaan parempana  tai huonompana.

Mutta, vaikka pidinkin häntä maailman parhaimpana äitinä , minulle olikin, ihminen hän vain muiden joukossa muille oli, paitsi niille jotka häneen tutustuivat. 

Äiti hymyili ja hänellä oli kaunis hymy, ikäänkuin kukka olisi auennut täyteen teräänsä, niin kaunis oli hänen hymyilevä olemuksensa.

Hän ei ollut ilkeä , eikä juoruisa.Hän kannusti eteenpäin ja jos kuka ei jaksanut mennä eteenpäin, ei siihen ollut potkimassa.

Ison talon ainoana tyttärenä hänesä tulikin suurperheen äiti. Kaikesta siitä hän selvisi kuin kissa jaloilleen, nimittäin niin isossa veneessä , kuin suurperheen vene on, aina on joku keikuttamassa venettä. Naapurikin voi yrittää sen kumon töytäistä. Mutta, hän oli suunnannut katseensa eteenpäin.

aaaaaaaaaaaaaaaa.jpg

Minä sain äitinä mallin hänen äitiydestään.

Äitini ei ehtinyt jokaista pitää sylissä varmaankaan niin paljon kuin olisimme kaivanneet, mutta kaikkia tasapuolisesti. Ei hän huutamalla opettanut meille tapoja, tyynesti hän sen teki.

Koen , että en ole aivan äitini veroinen äitnä, mutta hyvät eväät hän antoi. Pitkät hermot ja suuren sydämen.

Lapset kun olivat pieniä, minä pidin kyllä sylissä ja paljon. Esikoinen nukkui polvillani vauvana ja kudoin jos jotakin siinä samalla.

Keskimmäinen lapsistani sanoi minulle pikkasena, osasi jo puhua, kun ääneen ajattelin että pitäisi laihduttaa: " Äiti ei ole hyvä jos laihdut, en halua istua kovassa sylissä "

Kuopus valitsi aivan omanlaisensa ja itsenäisen polun heti siitä lähtien kun nousi pinnasängyssä seisomaan, puraisi kahdella hampaalla näinnin rikki ja tuttipullon tutti lyhentyi samalla menetelmällä. Hän katseli parvekkeen kaiteen raosta pihalle ja puri kaiteen reunaan niillä hampaillaan pyöreäksi. Muutaman kerran oltuaan pihaleikeissä minun kanssani se riitti, hänen mielestään oli sopivaa kun äiti katsoo parvekkeelta  ja hän saa leikkiä rauhassa kavereineen.

Sillälailla. Keskimmäinenkin tykkäsi että on parempi jos en enää jalkapallo valkkua mene neuvomaan, äitin paikka on kotona.

Kaiken kaikkiaan. Ihanat lapset, ihana äitiys, täyteläinen äitiys. Kaikki niin rakkaita. Kiitos  universumille, kun sain heidät tähän maailmaan synnyttää ja elämän aallokoissa olla luovimassa eteenpäin. Kiitos iloista, ilon kyyneleistä, kiitos murheistakin, kiitos niin kaikesta elämälle.