20210805_135750.jpg  Tämä lienee toinen valokuva, jossa tuleva esikoiseni näkyy.vuosiluku on väreistäkin päätellen pesunkestavää seitkytlukua.

Huomenna olisi esikoiseni syntymäpäivä, nyt  Hän sitten katselee meitä pilven reunalta ja kulkee pilvi portaat alas ja  tarjoaa...hmmm...pilvikakkua :)

 

Elämää täydentävä tekijä, syntyi  6.8.1977 ja paikkana Rovaniemen keskussairaala, yli aikaisena niillä helteillä oli kyllä kestämistä, oi kuinka muistankaan sen, sehän oli oikein täyteläinen hellekesä. Melkein kuin tämä kesä. 

Aamulla ani varhain, kun olin vielä yhtenä kappaleena, lauantaina menin synnärille ja siellä käynnistettiin synnytys ja 16:08  näki maailman valot Hän.Oli vissiin niin mukava köllötellä kohdun hämärässä, ettei pitänyt kiirettä pois.

Niin pieni ja hento, tuntui etten osaa käsilläni nostaa, isänsä vaihtoi eka vaipatkin ja kumma kyllä , niin tottuneesti, kuin olisi ikäns' niin tehnyt rekkakuskin käsillään.

Esikoinenhan oli sellainen valoa kantava ja antava ihminen, iloinen  luonne ja ystävyys hänen kanssaan kantoi vuosienkin yli, kun oikeat ihmiset kohdalle osui.Eläytyi kuunnelessaan toista, katsoi kohti ja oli mukana.

Hän oli tosi ihana sillon pikkasenakin, kun asuimme jokirannassa, eikä siinä niissä taloissa muilla lapsia ollut kun meillä, Hän aina ihaili suuresti toisia lapsia sitten kun heitä osui näköpiiriin. Herätti jopa kummastusta kun olimme joulujuhlassa ja Hän alkoi silittämään edessä istuvan tytön pitkiä, vaaleita hiuksia. Ehdoton esikuva olikin sitten eräs Leila pitkine hiuksineen, leikeissä Roomasta lahjaksi saatu pitkä huivi tekin Leilan tukan virkaa, oikein heilahteli laidalta toiselle , kuin tuulessa konsanaan. Omia hiuksiaan hän ei saanutkaan kasvamaan metrin mittaisiksi, kosa ne olivat niin luonnon kiharat.

Voi sitä aikaa, sekin oli ihanaa aikaa. Nyt on muistojen taikaa Hänen

Katariina.jpg kohdallaan.

Niin Rakas Enkeli Esikoiseni.