Nyt kerron kyllä ihanan jutun, osa 1sai alkunsa tuossa viime viikon perjantai-iltana n klo 17 ja jatkuin kolmisen tuntia .

Siinä soffalla lepäillessäni käveli ajatukseen hyvin vahvana ja eloisana ja leikkisänä Enkeli esikoiseni .

En minä asetu varta vasten itku asentoon ja ala sitten häntä ajattelemaan, ei, hän kulkee sydämessä ja nostaa muistoja sieltä, milloin missäkin.

Minä antauduin sitten ajatuksen vietäväksi ja mieleeni nousi ylläri jos toinenkin.

Hän oli sellainen joka kronikan  melkein ohimennen huitaisi paperille ja oli teema ihminen ja tykkäsi semmoisesta ei ihan yksitoikkoisesta ja arjen harmaasta elämästä.

Kuopus Kultainen oli pari päivää aiemmin kysynyt, jos olisin lauantaina kotona 11:30, silloin ei kuulemma sada vettä ja voitais juoda kaffet pihalla. Hän osaa kyllä salaisuuden pitää..

No lauantaina tuli sitten häneltä soitto ja sanoi että klo 12 taitaa olla pyöräilyäkin suvi%20kyp%C3%A4r%C3%A4_pieni.jpgsilmälläpitäen sateeton kohta taivaalla ja lopulta 12:30 oli sateetonta ja pyysi tulemaan ulos.

Ja mitä minua odottikaan siellä :

piha%20konsertti.jpg

Siellä juuri tämä ihanainen nainen,Maarika, maarika%20taide%20esitys.jpgMaarika nimeltään kääri Balafoni soitintaan matka kääröstään. Oikaisi soittimen jalat ja kertoi ensin soittimen tarinan lyhyesti , samalla soitinta palikalla tapaillen, vai mikä lie tupsupalikka ollutkaan ja alkoi soittamaan ja laulamaan tarinaa.

Jännä juttu oli se että, Kuopukseni sen ääneen sanoi: Ihan Katsun oloinen on soittajakin, minä siinä kyyneliin ihan äkki arvaamatta puhkesin, ilosta ja yllätyksestä ja kuinka Suvi tyttöseni tiesikään sisimmässään minun kaipaavan" yllätystä ja aivan kuin Esikois tyttärenikin olisin ollut ”hengessä mukana”.

Soitin soi kauniisti ja syvästi, se niin sanotusti resnoi täysin omaan sydämeeni.

Lisäksi Suvi tytsi kertoi että hän ei voinut etukäteen varata juuri tätä Maarikaa esiintymään, vaan hän oli sinne stoorin kirjoittanut ja sieltä sitten se kuuluisa Sattuma poimi juuri tämän ihanan esiintyjän, ihan mittatilaustyönä.

Tulen tämän aina muistamaan, vaikken muuta muistaisikaan enää.

Sattumalta nimittäin Sattuma tietää paljon enemmän meistä kuin luullaankaan.

Aurinko paistoi kohta pilvettömältä alkusyksyn taivaalta, ilmassa väreili selkeä syksyn tuntu ja tuoksukin, hetki oli täydellinen.

Haikuja.jpg?1594030947

Pihan viime kukkaset hohtivat seinää vasten valoaan, syys ruskan värejä pihan pensaissa, jotain oranssia ja keltaista, esikoiseni lemppari värejä.

Olen niin kiitosta täynnä , kun Suvi kuopus päättää yllättää on se kunnon ylläri, yli muitten.